6.Harjoitustyö, jossa pohdit sähköisen liiketoiminnan tulevaisuutta suomalaisissa matkailun, vapaa-ajan ja elämystuotannon yrityksissä
Kilpailutilanne
Matkojen ostaminen on siirtynyt nopeasti yhä enenevässä määrin Internetiin, katastrofit ja epidemiat maailmalla aiheuttavat pelkoja asiakkaissa, globalisaatio etenee sekä kilpailukenttä muuttuu koko ajan. Ihmisillä on mahdollisuus käyttää entistä enemmän rahaa matkailuun ja vapaa-aikaan, mutta he ovat myös entistä vaativampia. Nämä eväät johtavat väistämättä kilpailun kiristymiseen.
Matkailutoimiala on murroksessa. Toimintaympäristö ja matkailijoiden kulutus- ja ostokäyttäytyminen muuttuu. Kansainvälisillä markkinoilla kilpailukykyinen matkailutuote on yksilöllinen ja merkittävä elämys. Kokemus jota ei hevin unohda ja siitä haluaa muidenkin pääsevän osalliseksi. Liiketoimintamalleja on uudistettava ja strategioiden on oltava innovatiivisia tulevaisuuden asiakkaan houkuttelemiseksi ja palvelemiseksi.
Kilpailussa voittaa se kuka tarjoaa kiinnostavimman sisällön helpoimmin sisäistettävässä ja varattavassa muodossa. Useimmissa matkailuyrityksissä ollaan kuitenkin vielä lähtökuopissa ja verkkopalveluiden suunnittelussa on syytä ottaakin aikalisä jos halutaan kattava järjestelmä mihin voi tulevaisuudessa rakentaa koko tietojärjestelmän asiakkuuden hallinnasta varastointiin. Kilapailuetuna ja taloudellisena kokonaisuutena se voi osoittautua ratkaisevaksi tulevaisuudessa. Helppous ja nopeus luotettavuuden lisukkeina.
Odotusten ja tottumusten muutos
Mek'in iso yritys yhtenäistää kerralla suomalainen matkailu yhteen ostopaikkaan oli kunnianhimoinen, mutta liian äkäinen. Isot asiat eivät tapahdu sormia näpäyttämällä. Uskon, että tulevaisuudessa tarvitaan joitakin alueellisia vahvoja matkailun kauppapaikkoja. Ehkä kauppapaikkojen tulisi erikoistua alueittain tai teemoittain kilpaillakseen asiakkaiden huomiosta. Tavoitteita ja pelisääntöjä on luotava internet-markkinointiin pelaajien kesken.
Menestystä tulee tuottamaan ostoprosessin valikointia ja paketointia helpottavat ratkaisut ja sovellutukset. Osin uskon, että henkilökohtaista palvelua tarjoavat matkatoimistot jopa “kokevat renessanssin”. Tutkimuksissa todetaan, että ulkomaiset asiakkaat eivät hae tietoa Suomesta yleisellä tasolla vaan heitä kiinnostavista kohteista. Paikan sijasta siis etsitään usein teemoja ja tekemistä. Brändeillä on kuitenkin edelleen merkityksensä.
Tuottajien kannalta kanavat, jotka houkuttelevat paljon asiakkaita pienillä kustannuksilla ovat kiinnostavia. Mutta tuottajien on löydettävä tapa erottautua toisistaan, jos ne ovat samassa kanavassa matkailijan vertailun kohteena? Hinta ei riitä pitkälle vaan on osattava asettua asiakkaan asemaan ja harkittava tuote niin virtaviivaiseksi kuin mahdollista. Yksinkertainen on kaunista. Suora kanava ilman välikäsiä on paras vaihtoehto, mutta mistä sinne saadaan asiakkaat? Kauppapaikkaakin on markkinoitava. Suomen matkailutoimialan kehittäminen ei ole pelkästään sähköisestä liiketoiminnasta, portaaleista tai nettimarkkinoinnista kiinni.
Sosiaalinen media ja yhteisöt, selkeät kohderyhmät tulevat markkinoinnin kärjeksi helposti. Osaamista ja nopeaa regointia tulee kehittää matkailuyrityksissä. Henkilöstön koulutukseen ja innovointiin kannattaa satsata. Raamit on tärkeät ja turha räiskiminen saatava kuriin. Selkeät tavoitteet ja visio mihin tähdätään. Yksilömatkailu on trendi mutta se voi yllättäen olla muuttuva niin että yksilöt matkustavat yhdessä yhteisönä. Nyt jo paljon musiikkimaailmassa nuoret matkaavat yksin mutta kokoontuvat yhteen kohteessa. Myös suvut ja ystävät muodostavat varmasti matkailullisia yhteisöjä vaikka klassinen ryhmämatkailu vähenee. Jälleen toistan että yksinkertainen on kaunista. On myös liian kallista epäonnistua, joten harkinta on suositeltavaa.
Mielenkiintoinen kysymys lopulta on se, kuka tuottaa matkailijan matkailukokemuksen. Jospa virtuaalimatkustaminen lisääntyy jopa niin, että asiakas on itse oman matkansa tuottaja.
Tulevaisuus
Reaalimatkailua ei varmaankaan koskaan korvata virtuaalimatkailulla, mutta se voi laajentaa matkailukokemusta. Kuluttaja voi yhteisön osana testata matkailukokemusta virtuaalisesti ennen matkaa ja lopulta palata siihen matkan jälkeen. Matkailuodotukset voidaan luoda virtuaalisesti. Kokemuksiin voi myös palata varsinaisen matkan jälkeen virtuaalimaailmaa hyödyntäen.
Matkailijoiden odotusten tunteminen auttaa matkailupalveluiden tuottajia laajentamaan matkailukokemuksta sähköisten ratkaisujen avulla. Matkailupalveluiden tuottajan pitää tietää, millaiset odotukset yhteisössä luotiin matkalle, miten ja missä varsinainen reaalikokemus tapahtuu ja lopulta keksiä keino, miten täyttää odotukset ja jopa ylittää ne. Sosiaalisen median tuntemus ei tule olemaan riittävä tulevaisuudessa vaan matkailutuottajien on hallittava myös muuta IT-osaamista.
Erilaiset teknologiset ratkaisut asiakashallinnasta, viestinnästä ja markkinoinnista logistiikka- ja maksujärjestelmiin on saatava toimimaan saumattomasti yhteen. Siksi tällaiseen integroituun e-matkailuosaamiseen tarvitaan laaja-alaista teknologista koulutusta, jossa matkailun erityispiirteet huomioidaan.
Tämän päivän kouluissa panostetaan medialukutaitoon, sisällön tuottamiseen ja verkkoläsnäoloon. "Verkkopresence" on sellaista, jota voimme nyt aktiivisesti kehittää, mutta vuosien kuluttua se on jo niin itsestäänselvyys, ettei meidän tarvitse sitä enää ajatella. Läsnäolomme verkossa, mobiililaitteissa, pelikonsoleissa ja kaikissa kuviteltavissa olevissa teknologisissa medioissa on osa identiteettiämme, mutta vain osa sitä.
Olisiko mottona vaikka, menestykseen tulevaisuuden uhkien ja mahdollisuuksien tunnistamisella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti