Elämys verkossa opintojaksoa ajatellen ennakkotehtävä ohjeistaa pohtimaan oman työn tai elämän elämyksellisyyttä. Miten elämyksellisyyttä voisi oppia? Elämysten tärkeyttä ? Mitä minä toivon opintojakson opettavan minulle?
Elämys on mielenkiintoinen aihe. Uskon, että on varsin yksilöllistä miten elämys koetaan tai mistä asioista elämys syntyy. Toinen on sille herkempi tai taipuvaisempi, toiselle elämyksen saaminen vaatii maailmoiden mullistusta.
Minulle elämys on usein sidoksissa elämän arvoihin. Ja nehän jokainen muokkaa itselleen taustaansa peilaten. Onko kyynisyys elämyksellisyyden vastakohta. Onko tämän päivän matkaaja usein jo valmiiksi kyyninen. Onko ns "kaikki jo nähty ja tehty" - "been there done that" - menttaliteetti yleistynyt vai löytyykö ihmisissä avoimuutta ottaa uutta vastaa. Ottaa haasteita elämältä, antaa tilaisuus vaikutuksen saamiseen. Osataanko aidosti nauttia asioista ja heittäytyä omien pienienkin ilojen vietäväksi. Miten paljon mukavampaa on sallia itselleen nautintoja jotka usein ovat niitä elämyksiä. Oma elämäni on täynnä elämyksiä - mutta toisaalta minä olen niitä, jotka pimeänä talviaamuna saavat elämyksen kun laatikosta löytyy ehjä sukkahousupari. Se on kuulkaa pienestä kiinni. Kukaan ei jaksaisi kuunneella saati kiinnostua listasta joista saan elämyksiä.
Mutta aiheen opintopuolella uskon sitä vastoin olevan minulle paljonkin opetettavaa...eli miten saada muut kokemaan elämyksiä.
Minusta on uskomaton jo itsessään opintojaksomme otsikko MITEN VERKOSSA siis sähköisessä verkossa voi kokea järistyttävän elämyksen? Mitä aitoa verkossa on? Olenko nyt kyyninen?
Omassa työssäni usein pohdin juuri elämyksellisiä asioita. Hauskan ulottuvuuden asiaan tuo kokemuksen täydellinen yksilöllisyys ja arvaamattomuus. Japanilaiselle elämykset löytyvät jo suomalaisesta ruokakaupasta ja desainatuista purkeista ja purnukoista. Yötön yö ja keskikesän hurmos puhuttelee kaikkia. Hiljaisuus ruuhka eurooppalaista. Helsingin katujen tyhjyys kiinalaista? Entä ranskalainen kyyninen muotitoimittaja saunan ja paljun jälkeen onnesta hyristen pyyhkeeseen kietoutuneena napsimassa sormin loimulohta - kun vain pari tuntia aikaisemmin jyrkästi kieltäytyi edes saunasaarta harkitsemasta. Elämys piirtää muistijäljen löytäjäänsä joskus jopa muuttaa koko elämän arvoja.
Minuun isoimmat muistijäljet elämys on piirtänyt Afrikan safareille - Botswanan Okawango-deltalla Chobe-joella lipuessa virtahepojen ja krokotiilien keskellä, katsellen jokipenkereen elämää, haistaen norsut ja aistien isojen lintujen sivallukset tyyneen vedenpintaan kalastus syöksyissään. Minun ei tarvitse edes ummistaa silmiäni taikoakseni hetket mieleeni vuosienkin jälkeen. Voin tainnuttaa kuulijan muistelemalla minuutti minuutilta miten elin, aistin, koin, näin, haistoin ja maistoin. Sitä mikään raha maailmassa ei voi uudestaan minulle tarjota. Mutta luultavasti vahvalla elämykselläni saisin vastaavan tuotteen myytyä melko helposti otolliselle uhrille. Heitä on ollut.
Markkinoidessani pääkaupunkiamme maailmalla pyrin aina peilaamaan kuulijoiden kultuuri taustaa vastaan, miettien mikä heille on mahdollisesti elämystä. Moni asia joka meille on itsestään selvyys, on toiselle maailmoita täräyttelevä juttu. Elämyksen löytäminen vaatii herkkää korvaa ja monipuolista kultuurien tuntemusta. Ehtymätön aihe. Helsingistä varmasti saa elämyksiä - suuria ja pieniä. Tätä teemme työksemme :-) ja siitä ilosta saamme palkkaa!
Moro Anne! Hyvä pohdinta elämyksestä! Ensiviikolla nähdään!
VastaaPoistaOn se hienoa, että vielä tänä päivänä jollekulle työkin ja sen sisältö on elämys :)
VastaaPoista