Hyvin järjestetty Maailmanmatkailupäivä on jälleen ohi ja koettu.
Vantaa tarjosi hienot tilat ja sujuvan koneiston. Kiitos siitä.
Luennot alkoivat rivakkana virtana. Vauhti oli kova. Mielenkiintoista kuulla miten muut kokevat tämän modernin "hajoita ja hallitse" -tyylin, jossa luennoitsija hengästyneenä pyrkii pysymään aikatauluassa syytäen kiireellä omia slidejaan samaan aikaan kun toisella tekniikalla vastavuoroisesti käydään keskustelua. Nettisivut ja linkit vaihtuvat vaudilla.
Se on nykypäivää varmaankin mutta onko se miellyttävää ja ajaako se asiaansa? Onko interaktivisuus muuttumassa itsetarkoitukseksi? Menemmekö kaikessa tekniikka edellä? Kokonaisuus oli hengästyttävä.
Idea sinänsä ei ole huono. Kuulija voi heti heittää kysymyksensä forumiin. Kaikki kuulevat sen ja saavat siihen vastauksen. Aiheuttaa luennoitsijoillekin uudenlaista painetta mukauttaa esityksiään. Samaa esitystä ei niin vaan pidetä uudestaan ja uudestaan. Kuulijat saavat vastauksen - jopa ne jotka muutoin eivät ääneen rohkene kysyä.
Vauhti siinä epäilyttääkin. Aivot meinasivat mennä solmuun. Keskittyminen ja omaksuminen asettuvat vaativammalle tasolle. Voihan tämäkin taas olla näitä "sukupolvi-juttuja". Mutta missä paljon mainostettu ja ODOTETTU slow-kultturiin oikein näkyy.
Klassista musiikkia taustalle niin ymmärtää paremmin kaiken kuulemansa? Miellyttävä vaihtoehto. Riittääkö se?
Fasilitaattori ei tehnyt performanssimaisellaan marssiesityksellään ainakaan minuun vaikutusta. Helppoheikkikö ...Facile? Mahdollistaja? Ideoiden puristaja?
Refleksointia ... siis ranskaksi reflechir-verbi on ihan vaan harkitsemista, miettimistä parhaimmillaan heijastumista. Kyllästyttää verbaaliakrobatia-hienostelua. Yksinkertainen on kaunista.
Terry Kanen luentoa olen etsinyt Matka Alkaa verkosta pitkin päivää. Sinne oli määrä esitelmien päätyä. Hyvää tietoa. Hänelläkin oli luento kuin marathon juoksu. Valtava määrä tietoa pienessä ajassa. Olisi ollut ilo saada taustoja auki ja keskustelua aikaan. Terry Kanellä on näkemystä mutta ajan puutteessa puheenvuoro pelkistyi lukujen lateluun.
Sääli hukata hieno tilaisuus.
Iltapäivän seminaarilinjojen jakautuminen osoitti mielenkiinnon suunnan. Silmämääräisesti valtaosa valitsi Matka alkaa verkosta - linjan.
Minä aloitin kuuntelemalla Maailman Matkailupäivän -linjasta ensimmäisen.
Elämyksen suunnittelu ja toteutus oli kiinnostava otsikko. Jälleen kerran oli annettu hulppea otsikko esitelmälle joka oli vain oman toiminnan mainos. Jäi paha maku moukkamaisuudesta suuhun. Esitys oli kuin suoraa 60-luvulta. Voi toimia hänelle ja ehkä yritys on taloudellisesti jopa kannattava mutta onko siinä elämyksen suunnittelusta ja toteutuksesta kyse?
Niputettiin paljon tunteita ja keskutelua herättänyt elämystuotanto, elämystalous firmojen pikkujouluisiin, tyhypäiväisiin ryyppyreissuihin. Huh. Oli pakko vaihtaa linjaa...
Jatkoin kuuntelemalla mm loistavaa Sirkkuamme. Hyvin avattu vaikea uusi teknologia Augmented Reality - mahdollisuuksia. Mielenkiintoista tietää mitä on nurkan takana.
Toisaalta samaan aikaan Maailman Matkailupäivän seminaarilinjassa meni pari hyvää esitystä - tuotedesignauksesta Mikko Koivisto oli osannut antaa käytännönläheistä esimerkkiä ja pelimaailmoiden mahdollisuuksia valoitti Juha Väisänen.... Kollegat kehuivat, harmi etten ehtinyt kuulemaan toisella linjalla ollessani.
Mutta työpajan aineksiksi nostetut 2 kysymystämme jäivät vastausta vaille.
Yritin miettiä myös oliko mikään tieto uutta tai sellaista josta olisi OIKEASTI apua ja hyötyä päivittäisessä työarjessa.
Ideoita on kiva heitellä ja uutuuksista saada tietää, mutta mitä Matkailupäivä voi antaa? Onko edes mahdollista että seminaari olisi niin hyvä että se antaisi työkaluja eteenpäin.
Usein seminaarien anti kiteytyy "kiva tietää"-osioon.
Tärkein kysymys minulla olikin MEKin tutkimuksessa esiintulleiden tietojen valossa alueorganisaation nettisivut ovat sijalla 9. asiakkaiden tiedon etsinnässä. Miten voisimme helposti parantaa sijoitustamme... Tai yksinkertaisen oikeasti miten tavoitamme asiakkaat niin että he ovat valmiita tekemään ostopäätöksensä. Sillä sitähän minun työni on : Houkutella Helsinkiin mahdollisimman paljon kävijöitä jotka tuovat tuloja tullessaan. Maine ja mammona ja mainiot nettisivut ja keinot kaikki omaan kunniaansa - mutta miten tavoittaa asiakas ja saada syntymään HALU matkustaa ihanaan Helsinkiimme :-)
perjantai 24. syyskuuta 2010
keskiviikko 25. elokuuta 2010
Blogy tehtävä elämys esseestä
Elämys verkossa lähiopitusjakson kotitehtäväksi annettiin komento kirjoittaa 5 sivun essee analysoiden tuotetta, jonka elämys on verkossa....
Usean luokkatoverini kanssa olemme hieman ihmetelleet itsepäisyyttä pakoittaa meitä löytämään verkossa tapahtuva tuote-elämys kun luennoitsija itsekin joutui toteamaan ettei verkossa vielä ole hyviä esimerkkejä.
Kaksi päivää pohdimme elämyksen teoreettista puolta ja toisenpäivän aikana jopa saimme muutamia esimerkkejä, jossa alkeellista elämystä syntyi netissä. Nämä kaikki esimerkit olivat luokkatovereidemme esiin kaivamia ennakkotehtävissä.
Odotin kovasti että luennoitsijamme Sanna Tarssanen räjäyttäisi elämyspankkimme ja lopuksi edes antaisi oman parhaan esimerkkinsä missä elämys toteutuu verkossa. Hänellä oli vain tarjota teorioita ja tutkimusta-ei käytännön esimerkkejä ollenkaan. Auktoritäärisessä yhteiskunnassamme olemme tottuneet luottamaan opettajiemme viimeiseen sanaan, joten onko näin uskominen että VIELÄ tänä päivänä ei ole elämystä verkossa. Sanna Tarssasen sen luulisi meidän tarjoilevan mallina jos jonkun.
Toki opimme että nykykeinoin jo tuoteelämyksen tukeminen erilaisin vuorovaikutteisin keinoin jo mahdollista. Hyvästä palvelusta näin kokonaisuutena voi kuoriutua se suuresti kaipaamamme graalin malja-elämys. Mutta luennon otsikko antoi odottaa niin paljon enemmän olemalla vain: Elämys Verkossa.
Olen jäänyt pohtimaan monelta kantilta lähipäiviemme keskustelua. Hyvä keskusteluita ja hauskoja elämys esimerkkejä hieman syvemmältä kaivamalla moni muovinen elämyskin voi olla elämys jollekin. tuhannet kerrat on jo todettu että elämys on aina yksilöllinen ja persoonakohtainen jopa oikeaikainen. Teoriaa voi pyöritellä hengästymiseen asti ja sillä voimme jopa vähitellen tukahduttaa kyllästykseen asti asiakkaat. Mutta sen aidon autenttisen ihmisessä itsessään tapahtuvan heräämisen tunteen paketoiminen takuuvarmana hintalapun alle on arveluttavaa.
Lapista löytyy monen moisia hyviä elämys esimerkkejä, mutta useimmat niistä liittyvät tavalla tai toisella luontoon. Luonto kaikkialla voi helposti herättää elämyksen varinkin kun se on kontrasti omalle elinympäristölle. Luonnolleko olemme antamassa hintalappua. Kekseliäimmilläkö on oikeus rahastaa luonnon ihanuudesta. Näin on tietysti aina ollut ja tulee olemaan.
Kulttuuri voi olla elämys-näin kaupunki pääsee mukaan kuvioon. Minulla ei ole yksittäistä tuotetta jota lähteä kehittämään elämys suuntaan. Voiko koko kaupunki olla elämys? Venetzia, New York? Entä Helsinki minkämoisia kiviä ja kantoja me voisimme kääntää jotta pääkaupunkimme olisi jollekin elämys. Saan aina silloin tällöin Helsingissä vierailleilta kauniita kiitoskirjeitä, joissa kerrotaan miten Helsinki oli tehnyt vaikutuksensa autenttisilla mutkattomilla ihmisillä, merellisyydellään ja kompaktilla palveluasenteellaan. Miten isosta kokonaisuudesta voidaan harpata henkilön yksilötason elämykseen. Aihe on kiehtova. Mietityttää kovasti. tekijöitä siihen tarvittaisiin- samaan suuntaan menijöitä.
Uskon vakaasti ja vahvasti ette mene montakaan vuotta kun sähköisesti ollaankin jo sillä tasolla että elämystä voidaan herättelyn lisäksi tehdä verkossa. Päivittäin uutiset alan kehityksestä ja tutkimuksesta vrt Nokia ja Intel yhteistyö ym Applen sovellukset. Ennen kun huomaammekaan voi opintojaksomme otsikko ELÄMYS VERKOSSA olla todellisuutta ja arkipäiväämme.
Sitä seuraillessa ja jatkuvasti asiaa usealta kantilta tarkastellessa jään miettimään....
Usean luokkatoverini kanssa olemme hieman ihmetelleet itsepäisyyttä pakoittaa meitä löytämään verkossa tapahtuva tuote-elämys kun luennoitsija itsekin joutui toteamaan ettei verkossa vielä ole hyviä esimerkkejä.
Kaksi päivää pohdimme elämyksen teoreettista puolta ja toisenpäivän aikana jopa saimme muutamia esimerkkejä, jossa alkeellista elämystä syntyi netissä. Nämä kaikki esimerkit olivat luokkatovereidemme esiin kaivamia ennakkotehtävissä.
Odotin kovasti että luennoitsijamme Sanna Tarssanen räjäyttäisi elämyspankkimme ja lopuksi edes antaisi oman parhaan esimerkkinsä missä elämys toteutuu verkossa. Hänellä oli vain tarjota teorioita ja tutkimusta-ei käytännön esimerkkejä ollenkaan. Auktoritäärisessä yhteiskunnassamme olemme tottuneet luottamaan opettajiemme viimeiseen sanaan, joten onko näin uskominen että VIELÄ tänä päivänä ei ole elämystä verkossa. Sanna Tarssasen sen luulisi meidän tarjoilevan mallina jos jonkun.
Toki opimme että nykykeinoin jo tuoteelämyksen tukeminen erilaisin vuorovaikutteisin keinoin jo mahdollista. Hyvästä palvelusta näin kokonaisuutena voi kuoriutua se suuresti kaipaamamme graalin malja-elämys. Mutta luennon otsikko antoi odottaa niin paljon enemmän olemalla vain: Elämys Verkossa.
Olen jäänyt pohtimaan monelta kantilta lähipäiviemme keskustelua. Hyvä keskusteluita ja hauskoja elämys esimerkkejä hieman syvemmältä kaivamalla moni muovinen elämyskin voi olla elämys jollekin. tuhannet kerrat on jo todettu että elämys on aina yksilöllinen ja persoonakohtainen jopa oikeaikainen. Teoriaa voi pyöritellä hengästymiseen asti ja sillä voimme jopa vähitellen tukahduttaa kyllästykseen asti asiakkaat. Mutta sen aidon autenttisen ihmisessä itsessään tapahtuvan heräämisen tunteen paketoiminen takuuvarmana hintalapun alle on arveluttavaa.
Lapista löytyy monen moisia hyviä elämys esimerkkejä, mutta useimmat niistä liittyvät tavalla tai toisella luontoon. Luonto kaikkialla voi helposti herättää elämyksen varinkin kun se on kontrasti omalle elinympäristölle. Luonnolleko olemme antamassa hintalappua. Kekseliäimmilläkö on oikeus rahastaa luonnon ihanuudesta. Näin on tietysti aina ollut ja tulee olemaan.
Kulttuuri voi olla elämys-näin kaupunki pääsee mukaan kuvioon. Minulla ei ole yksittäistä tuotetta jota lähteä kehittämään elämys suuntaan. Voiko koko kaupunki olla elämys? Venetzia, New York? Entä Helsinki minkämoisia kiviä ja kantoja me voisimme kääntää jotta pääkaupunkimme olisi jollekin elämys. Saan aina silloin tällöin Helsingissä vierailleilta kauniita kiitoskirjeitä, joissa kerrotaan miten Helsinki oli tehnyt vaikutuksensa autenttisilla mutkattomilla ihmisillä, merellisyydellään ja kompaktilla palveluasenteellaan. Miten isosta kokonaisuudesta voidaan harpata henkilön yksilötason elämykseen. Aihe on kiehtova. Mietityttää kovasti. tekijöitä siihen tarvittaisiin- samaan suuntaan menijöitä.
Uskon vakaasti ja vahvasti ette mene montakaan vuotta kun sähköisesti ollaankin jo sillä tasolla että elämystä voidaan herättelyn lisäksi tehdä verkossa. Päivittäin uutiset alan kehityksestä ja tutkimuksesta vrt Nokia ja Intel yhteistyö ym Applen sovellukset. Ennen kun huomaammekaan voi opintojaksomme otsikko ELÄMYS VERKOSSA olla todellisuutta ja arkipäiväämme.
Sitä seuraillessa ja jatkuvasti asiaa usealta kantilta tarkastellessa jään miettimään....
tiistai 10. elokuuta 2010
Elämys / 2 ennakkotehtävä
Suhtaudun heti varautuneesti tehtävänantoon: Miten verkosta voi löytää 5 onnistunutta sivustoa puhumattakaan draamallisuudesta? Elämys on autenttisuutta ja aitoutta- henkilökohtaista tärinää - sillä ei ole minulle yhteistä nimittäjää sähköisen verkon kanssa???
Mien voin toteuttaa ennakkotehtävän. Luin jo Elämys käsikirjaa...Kyllä ymmärrän mitä elämys on ja sillä hyvä. Mutta että verkossa ? :-) Opettakaa minua?
Kuvien ja videon välityksellä ehkä on mahdollista saada elämyksiä - jopa tarinoiden.
Englannin sana EXPERIENCE ei lähetele tunnelataukseltaa suomen kielen vastinetta ELÄMYS.
Wikipedia sanoo:Elämys on moniaistinen, merkittävä ja unohtumaton kokemus, joka voi tuottaa kokijalleen henkilökohtaisen muutoskokemuksen. Elämyksen aikana koettu ja opittu voidaan omaksua osaksi omaa arkipersoonaa, tai elämyksen kokeminen voi johtaa oman maailmankuvan muuttumiseen.
Elämys on siis huomattavasti enemmän kuin mukava ja miellyttävä kokemus tai hyvä palvelu.
Jos sanaa Elämys nyt käytetään jatkuvasti kokee se myös saman inflaation kuin Experience on kokenyt ( kuten sana Love).
Googlatessani alkaa vahvasti näyttää ainakin että Suomessa jokainen pienyrittäjä on keksinyt sanan elämys toiminimeensä tms. Aitouden, autenttisuuden unelma on muuttunut kaupalliseksi realismiksi.
Ihminen jolle jokin aktiviteetti on elämäntapa, innostuu varmasti sähköisestikin aiheesta. Harrastus voi imaista elämykseen. Kalastus, laskettelu, koskenlasku...
Aidon kiinnostuksen herättäminen sähköisesti on todella vaikeaa, oletuksena mielestäni on että kuluttajalla on altius innostua, eli jo jokin ennakko-odotus. Päämääränä kaupallisuus joka aiheuttaa valtavan ristiriidan autenttisen elämyksen kanssa.
Hämärätouhuja.
Suomalaisia Elämystuotannon sivustoja:
Hyvät kuvat puhuttelevat, monipuoliset palvelut innostavat Hg-productionin sivustoilla.
Yhteishanke pienille toimijoille auttaa nettiviidakossa, mutta löytääkö kuluttaja näin vaikeasti sivuja?
Hauska vaikka keskeneräinen Elämys Express -sivusto.
Minulle pienen digitaalisen elämyksen antavia sivustoja on esim:
Vain CC African kuvia katsomalla siirryn uuteen aikaan ja paikkaan
Yann Arthus-Bertrandin kuvat aikaansaavat isoja ajatuksia siitä, keitä olemme ja missä asumme. Mitä teemme maailmallemme?
Vuorovaikutteinen ja räätälöivä efekti minuun on seuraavilla sivustoilla:
National Geographic , Beachcomber hotels
ja Seychellien matkailutoimiston houkutukset.
Sivu jolla interaktiivinen Travel Plannerin toimii hyvin ja kuluttaja voi räätälöida omat juttunsa.
Voisiko elämystä myös ajatella halun synnyttäjänä - eli sivu on niin toimiva että se saa minut haluamaan ja toimimaan interaktiivisesti. Jopa siis tilaamaan tai varaamaan jotain. Se kai kaikkien mielestä on kuitenkin loppupelin henki. Tuoda rahaa sisään.
Mien voin toteuttaa ennakkotehtävän. Luin jo Elämys käsikirjaa...Kyllä ymmärrän mitä elämys on ja sillä hyvä. Mutta että verkossa ? :-) Opettakaa minua?
Kuvien ja videon välityksellä ehkä on mahdollista saada elämyksiä - jopa tarinoiden.
Englannin sana EXPERIENCE ei lähetele tunnelataukseltaa suomen kielen vastinetta ELÄMYS.
Wikipedia sanoo:Elämys on moniaistinen, merkittävä ja unohtumaton kokemus, joka voi tuottaa kokijalleen henkilökohtaisen muutoskokemuksen. Elämyksen aikana koettu ja opittu voidaan omaksua osaksi omaa arkipersoonaa, tai elämyksen kokeminen voi johtaa oman maailmankuvan muuttumiseen.
Elämys on siis huomattavasti enemmän kuin mukava ja miellyttävä kokemus tai hyvä palvelu.
Jos sanaa Elämys nyt käytetään jatkuvasti kokee se myös saman inflaation kuin Experience on kokenyt ( kuten sana Love).
Googlatessani alkaa vahvasti näyttää ainakin että Suomessa jokainen pienyrittäjä on keksinyt sanan elämys toiminimeensä tms. Aitouden, autenttisuuden unelma on muuttunut kaupalliseksi realismiksi.
Ihminen jolle jokin aktiviteetti on elämäntapa, innostuu varmasti sähköisestikin aiheesta. Harrastus voi imaista elämykseen. Kalastus, laskettelu, koskenlasku...
Aidon kiinnostuksen herättäminen sähköisesti on todella vaikeaa, oletuksena mielestäni on että kuluttajalla on altius innostua, eli jo jokin ennakko-odotus. Päämääränä kaupallisuus joka aiheuttaa valtavan ristiriidan autenttisen elämyksen kanssa.
Hämärätouhuja.
Suomalaisia Elämystuotannon sivustoja:
Hyvät kuvat puhuttelevat, monipuoliset palvelut innostavat Hg-productionin sivustoilla.
Yhteishanke pienille toimijoille auttaa nettiviidakossa, mutta löytääkö kuluttaja näin vaikeasti sivuja?
Hauska vaikka keskeneräinen Elämys Express -sivusto.
Minulle pienen digitaalisen elämyksen antavia sivustoja on esim:
Vain CC African kuvia katsomalla siirryn uuteen aikaan ja paikkaan
Yann Arthus-Bertrandin kuvat aikaansaavat isoja ajatuksia siitä, keitä olemme ja missä asumme. Mitä teemme maailmallemme?
Vuorovaikutteinen ja räätälöivä efekti minuun on seuraavilla sivustoilla:
National Geographic , Beachcomber hotels
ja Seychellien matkailutoimiston houkutukset.
Sivu jolla interaktiivinen Travel Plannerin toimii hyvin ja kuluttaja voi räätälöida omat juttunsa.
Voisiko elämystä myös ajatella halun synnyttäjänä - eli sivu on niin toimiva että se saa minut haluamaan ja toimimaan interaktiivisesti. Jopa siis tilaamaan tai varaamaan jotain. Se kai kaikkien mielestä on kuitenkin loppupelin henki. Tuoda rahaa sisään.
Elämys pohdintaa
Elämys verkossa opintojaksoa ajatellen ennakkotehtävä ohjeistaa pohtimaan oman työn tai elämän elämyksellisyyttä. Miten elämyksellisyyttä voisi oppia? Elämysten tärkeyttä ? Mitä minä toivon opintojakson opettavan minulle?
Elämys on mielenkiintoinen aihe. Uskon, että on varsin yksilöllistä miten elämys koetaan tai mistä asioista elämys syntyy. Toinen on sille herkempi tai taipuvaisempi, toiselle elämyksen saaminen vaatii maailmoiden mullistusta.
Minulle elämys on usein sidoksissa elämän arvoihin. Ja nehän jokainen muokkaa itselleen taustaansa peilaten. Onko kyynisyys elämyksellisyyden vastakohta. Onko tämän päivän matkaaja usein jo valmiiksi kyyninen. Onko ns "kaikki jo nähty ja tehty" - "been there done that" - menttaliteetti yleistynyt vai löytyykö ihmisissä avoimuutta ottaa uutta vastaa. Ottaa haasteita elämältä, antaa tilaisuus vaikutuksen saamiseen. Osataanko aidosti nauttia asioista ja heittäytyä omien pienienkin ilojen vietäväksi. Miten paljon mukavampaa on sallia itselleen nautintoja jotka usein ovat niitä elämyksiä. Oma elämäni on täynnä elämyksiä - mutta toisaalta minä olen niitä, jotka pimeänä talviaamuna saavat elämyksen kun laatikosta löytyy ehjä sukkahousupari. Se on kuulkaa pienestä kiinni. Kukaan ei jaksaisi kuunneella saati kiinnostua listasta joista saan elämyksiä.
Mutta aiheen opintopuolella uskon sitä vastoin olevan minulle paljonkin opetettavaa...eli miten saada muut kokemaan elämyksiä.
Minusta on uskomaton jo itsessään opintojaksomme otsikko MITEN VERKOSSA siis sähköisessä verkossa voi kokea järistyttävän elämyksen? Mitä aitoa verkossa on? Olenko nyt kyyninen?
Omassa työssäni usein pohdin juuri elämyksellisiä asioita. Hauskan ulottuvuuden asiaan tuo kokemuksen täydellinen yksilöllisyys ja arvaamattomuus. Japanilaiselle elämykset löytyvät jo suomalaisesta ruokakaupasta ja desainatuista purkeista ja purnukoista. Yötön yö ja keskikesän hurmos puhuttelee kaikkia. Hiljaisuus ruuhka eurooppalaista. Helsingin katujen tyhjyys kiinalaista? Entä ranskalainen kyyninen muotitoimittaja saunan ja paljun jälkeen onnesta hyristen pyyhkeeseen kietoutuneena napsimassa sormin loimulohta - kun vain pari tuntia aikaisemmin jyrkästi kieltäytyi edes saunasaarta harkitsemasta. Elämys piirtää muistijäljen löytäjäänsä joskus jopa muuttaa koko elämän arvoja.
Minuun isoimmat muistijäljet elämys on piirtänyt Afrikan safareille - Botswanan Okawango-deltalla Chobe-joella lipuessa virtahepojen ja krokotiilien keskellä, katsellen jokipenkereen elämää, haistaen norsut ja aistien isojen lintujen sivallukset tyyneen vedenpintaan kalastus syöksyissään. Minun ei tarvitse edes ummistaa silmiäni taikoakseni hetket mieleeni vuosienkin jälkeen. Voin tainnuttaa kuulijan muistelemalla minuutti minuutilta miten elin, aistin, koin, näin, haistoin ja maistoin. Sitä mikään raha maailmassa ei voi uudestaan minulle tarjota. Mutta luultavasti vahvalla elämykselläni saisin vastaavan tuotteen myytyä melko helposti otolliselle uhrille. Heitä on ollut.
Markkinoidessani pääkaupunkiamme maailmalla pyrin aina peilaamaan kuulijoiden kultuuri taustaa vastaan, miettien mikä heille on mahdollisesti elämystä. Moni asia joka meille on itsestään selvyys, on toiselle maailmoita täräyttelevä juttu. Elämyksen löytäminen vaatii herkkää korvaa ja monipuolista kultuurien tuntemusta. Ehtymätön aihe. Helsingistä varmasti saa elämyksiä - suuria ja pieniä. Tätä teemme työksemme :-) ja siitä ilosta saamme palkkaa!
Elämys on mielenkiintoinen aihe. Uskon, että on varsin yksilöllistä miten elämys koetaan tai mistä asioista elämys syntyy. Toinen on sille herkempi tai taipuvaisempi, toiselle elämyksen saaminen vaatii maailmoiden mullistusta.
Minulle elämys on usein sidoksissa elämän arvoihin. Ja nehän jokainen muokkaa itselleen taustaansa peilaten. Onko kyynisyys elämyksellisyyden vastakohta. Onko tämän päivän matkaaja usein jo valmiiksi kyyninen. Onko ns "kaikki jo nähty ja tehty" - "been there done that" - menttaliteetti yleistynyt vai löytyykö ihmisissä avoimuutta ottaa uutta vastaa. Ottaa haasteita elämältä, antaa tilaisuus vaikutuksen saamiseen. Osataanko aidosti nauttia asioista ja heittäytyä omien pienienkin ilojen vietäväksi. Miten paljon mukavampaa on sallia itselleen nautintoja jotka usein ovat niitä elämyksiä. Oma elämäni on täynnä elämyksiä - mutta toisaalta minä olen niitä, jotka pimeänä talviaamuna saavat elämyksen kun laatikosta löytyy ehjä sukkahousupari. Se on kuulkaa pienestä kiinni. Kukaan ei jaksaisi kuunneella saati kiinnostua listasta joista saan elämyksiä.
Mutta aiheen opintopuolella uskon sitä vastoin olevan minulle paljonkin opetettavaa...eli miten saada muut kokemaan elämyksiä.
Minusta on uskomaton jo itsessään opintojaksomme otsikko MITEN VERKOSSA siis sähköisessä verkossa voi kokea järistyttävän elämyksen? Mitä aitoa verkossa on? Olenko nyt kyyninen?
Omassa työssäni usein pohdin juuri elämyksellisiä asioita. Hauskan ulottuvuuden asiaan tuo kokemuksen täydellinen yksilöllisyys ja arvaamattomuus. Japanilaiselle elämykset löytyvät jo suomalaisesta ruokakaupasta ja desainatuista purkeista ja purnukoista. Yötön yö ja keskikesän hurmos puhuttelee kaikkia. Hiljaisuus ruuhka eurooppalaista. Helsingin katujen tyhjyys kiinalaista? Entä ranskalainen kyyninen muotitoimittaja saunan ja paljun jälkeen onnesta hyristen pyyhkeeseen kietoutuneena napsimassa sormin loimulohta - kun vain pari tuntia aikaisemmin jyrkästi kieltäytyi edes saunasaarta harkitsemasta. Elämys piirtää muistijäljen löytäjäänsä joskus jopa muuttaa koko elämän arvoja.
Minuun isoimmat muistijäljet elämys on piirtänyt Afrikan safareille - Botswanan Okawango-deltalla Chobe-joella lipuessa virtahepojen ja krokotiilien keskellä, katsellen jokipenkereen elämää, haistaen norsut ja aistien isojen lintujen sivallukset tyyneen vedenpintaan kalastus syöksyissään. Minun ei tarvitse edes ummistaa silmiäni taikoakseni hetket mieleeni vuosienkin jälkeen. Voin tainnuttaa kuulijan muistelemalla minuutti minuutilta miten elin, aistin, koin, näin, haistoin ja maistoin. Sitä mikään raha maailmassa ei voi uudestaan minulle tarjota. Mutta luultavasti vahvalla elämykselläni saisin vastaavan tuotteen myytyä melko helposti otolliselle uhrille. Heitä on ollut.
Markkinoidessani pääkaupunkiamme maailmalla pyrin aina peilaamaan kuulijoiden kultuuri taustaa vastaan, miettien mikä heille on mahdollisesti elämystä. Moni asia joka meille on itsestään selvyys, on toiselle maailmoita täräyttelevä juttu. Elämyksen löytäminen vaatii herkkää korvaa ja monipuolista kultuurien tuntemusta. Ehtymätön aihe. Helsingistä varmasti saa elämyksiä - suuria ja pieniä. Tätä teemme työksemme :-) ja siitä ilosta saamme palkkaa!
keskiviikko 2. kesäkuuta 2010
E-kaupan tulevaisuus Suomessa (tehtävä nro 6)
6.Harjoitustyö, jossa pohdit sähköisen liiketoiminnan tulevaisuutta suomalaisissa matkailun, vapaa-ajan ja elämystuotannon yrityksissä
Kilpailutilanne
Matkojen ostaminen on siirtynyt nopeasti yhä enenevässä määrin Internetiin, katastrofit ja epidemiat maailmalla aiheuttavat pelkoja asiakkaissa, globalisaatio etenee sekä kilpailukenttä muuttuu koko ajan. Ihmisillä on mahdollisuus käyttää entistä enemmän rahaa matkailuun ja vapaa-aikaan, mutta he ovat myös entistä vaativampia. Nämä eväät johtavat väistämättä kilpailun kiristymiseen.
Matkailutoimiala on murroksessa. Toimintaympäristö ja matkailijoiden kulutus- ja ostokäyttäytyminen muuttuu. Kansainvälisillä markkinoilla kilpailukykyinen matkailutuote on yksilöllinen ja merkittävä elämys. Kokemus jota ei hevin unohda ja siitä haluaa muidenkin pääsevän osalliseksi. Liiketoimintamalleja on uudistettava ja strategioiden on oltava innovatiivisia tulevaisuuden asiakkaan houkuttelemiseksi ja palvelemiseksi.
Kilpailussa voittaa se kuka tarjoaa kiinnostavimman sisällön helpoimmin sisäistettävässä ja varattavassa muodossa. Useimmissa matkailuyrityksissä ollaan kuitenkin vielä lähtökuopissa ja verkkopalveluiden suunnittelussa on syytä ottaakin aikalisä jos halutaan kattava järjestelmä mihin voi tulevaisuudessa rakentaa koko tietojärjestelmän asiakkuuden hallinnasta varastointiin. Kilapailuetuna ja taloudellisena kokonaisuutena se voi osoittautua ratkaisevaksi tulevaisuudessa. Helppous ja nopeus luotettavuuden lisukkeina.
Odotusten ja tottumusten muutos
Mek'in iso yritys yhtenäistää kerralla suomalainen matkailu yhteen ostopaikkaan oli kunnianhimoinen, mutta liian äkäinen. Isot asiat eivät tapahdu sormia näpäyttämällä. Uskon, että tulevaisuudessa tarvitaan joitakin alueellisia vahvoja matkailun kauppapaikkoja. Ehkä kauppapaikkojen tulisi erikoistua alueittain tai teemoittain kilpaillakseen asiakkaiden huomiosta. Tavoitteita ja pelisääntöjä on luotava internet-markkinointiin pelaajien kesken.
Menestystä tulee tuottamaan ostoprosessin valikointia ja paketointia helpottavat ratkaisut ja sovellutukset. Osin uskon, että henkilökohtaista palvelua tarjoavat matkatoimistot jopa “kokevat renessanssin”. Tutkimuksissa todetaan, että ulkomaiset asiakkaat eivät hae tietoa Suomesta yleisellä tasolla vaan heitä kiinnostavista kohteista. Paikan sijasta siis etsitään usein teemoja ja tekemistä. Brändeillä on kuitenkin edelleen merkityksensä.
Tuottajien kannalta kanavat, jotka houkuttelevat paljon asiakkaita pienillä kustannuksilla ovat kiinnostavia. Mutta tuottajien on löydettävä tapa erottautua toisistaan, jos ne ovat samassa kanavassa matkailijan vertailun kohteena? Hinta ei riitä pitkälle vaan on osattava asettua asiakkaan asemaan ja harkittava tuote niin virtaviivaiseksi kuin mahdollista. Yksinkertainen on kaunista. Suora kanava ilman välikäsiä on paras vaihtoehto, mutta mistä sinne saadaan asiakkaat? Kauppapaikkaakin on markkinoitava. Suomen matkailutoimialan kehittäminen ei ole pelkästään sähköisestä liiketoiminnasta, portaaleista tai nettimarkkinoinnista kiinni.
Sosiaalinen media ja yhteisöt, selkeät kohderyhmät tulevat markkinoinnin kärjeksi helposti. Osaamista ja nopeaa regointia tulee kehittää matkailuyrityksissä. Henkilöstön koulutukseen ja innovointiin kannattaa satsata. Raamit on tärkeät ja turha räiskiminen saatava kuriin. Selkeät tavoitteet ja visio mihin tähdätään. Yksilömatkailu on trendi mutta se voi yllättäen olla muuttuva niin että yksilöt matkustavat yhdessä yhteisönä. Nyt jo paljon musiikkimaailmassa nuoret matkaavat yksin mutta kokoontuvat yhteen kohteessa. Myös suvut ja ystävät muodostavat varmasti matkailullisia yhteisöjä vaikka klassinen ryhmämatkailu vähenee. Jälleen toistan että yksinkertainen on kaunista. On myös liian kallista epäonnistua, joten harkinta on suositeltavaa.
Mielenkiintoinen kysymys lopulta on se, kuka tuottaa matkailijan matkailukokemuksen. Jospa virtuaalimatkustaminen lisääntyy jopa niin, että asiakas on itse oman matkansa tuottaja.
Tulevaisuus
Reaalimatkailua ei varmaankaan koskaan korvata virtuaalimatkailulla, mutta se voi laajentaa matkailukokemusta. Kuluttaja voi yhteisön osana testata matkailukokemusta virtuaalisesti ennen matkaa ja lopulta palata siihen matkan jälkeen. Matkailuodotukset voidaan luoda virtuaalisesti. Kokemuksiin voi myös palata varsinaisen matkan jälkeen virtuaalimaailmaa hyödyntäen.
Matkailijoiden odotusten tunteminen auttaa matkailupalveluiden tuottajia laajentamaan matkailukokemuksta sähköisten ratkaisujen avulla. Matkailupalveluiden tuottajan pitää tietää, millaiset odotukset yhteisössä luotiin matkalle, miten ja missä varsinainen reaalikokemus tapahtuu ja lopulta keksiä keino, miten täyttää odotukset ja jopa ylittää ne. Sosiaalisen median tuntemus ei tule olemaan riittävä tulevaisuudessa vaan matkailutuottajien on hallittava myös muuta IT-osaamista.
Erilaiset teknologiset ratkaisut asiakashallinnasta, viestinnästä ja markkinoinnista logistiikka- ja maksujärjestelmiin on saatava toimimaan saumattomasti yhteen. Siksi tällaiseen integroituun e-matkailuosaamiseen tarvitaan laaja-alaista teknologista koulutusta, jossa matkailun erityispiirteet huomioidaan.
Tämän päivän kouluissa panostetaan medialukutaitoon, sisällön tuottamiseen ja verkkoläsnäoloon. "Verkkopresence" on sellaista, jota voimme nyt aktiivisesti kehittää, mutta vuosien kuluttua se on jo niin itsestäänselvyys, ettei meidän tarvitse sitä enää ajatella. Läsnäolomme verkossa, mobiililaitteissa, pelikonsoleissa ja kaikissa kuviteltavissa olevissa teknologisissa medioissa on osa identiteettiämme, mutta vain osa sitä.
Olisiko mottona vaikka, menestykseen tulevaisuuden uhkien ja mahdollisuuksien tunnistamisella.
Kilpailutilanne
Matkojen ostaminen on siirtynyt nopeasti yhä enenevässä määrin Internetiin, katastrofit ja epidemiat maailmalla aiheuttavat pelkoja asiakkaissa, globalisaatio etenee sekä kilpailukenttä muuttuu koko ajan. Ihmisillä on mahdollisuus käyttää entistä enemmän rahaa matkailuun ja vapaa-aikaan, mutta he ovat myös entistä vaativampia. Nämä eväät johtavat väistämättä kilpailun kiristymiseen.
Matkailutoimiala on murroksessa. Toimintaympäristö ja matkailijoiden kulutus- ja ostokäyttäytyminen muuttuu. Kansainvälisillä markkinoilla kilpailukykyinen matkailutuote on yksilöllinen ja merkittävä elämys. Kokemus jota ei hevin unohda ja siitä haluaa muidenkin pääsevän osalliseksi. Liiketoimintamalleja on uudistettava ja strategioiden on oltava innovatiivisia tulevaisuuden asiakkaan houkuttelemiseksi ja palvelemiseksi.
Kilpailussa voittaa se kuka tarjoaa kiinnostavimman sisällön helpoimmin sisäistettävässä ja varattavassa muodossa. Useimmissa matkailuyrityksissä ollaan kuitenkin vielä lähtökuopissa ja verkkopalveluiden suunnittelussa on syytä ottaakin aikalisä jos halutaan kattava järjestelmä mihin voi tulevaisuudessa rakentaa koko tietojärjestelmän asiakkuuden hallinnasta varastointiin. Kilapailuetuna ja taloudellisena kokonaisuutena se voi osoittautua ratkaisevaksi tulevaisuudessa. Helppous ja nopeus luotettavuuden lisukkeina.
Odotusten ja tottumusten muutos
Mek'in iso yritys yhtenäistää kerralla suomalainen matkailu yhteen ostopaikkaan oli kunnianhimoinen, mutta liian äkäinen. Isot asiat eivät tapahdu sormia näpäyttämällä. Uskon, että tulevaisuudessa tarvitaan joitakin alueellisia vahvoja matkailun kauppapaikkoja. Ehkä kauppapaikkojen tulisi erikoistua alueittain tai teemoittain kilpaillakseen asiakkaiden huomiosta. Tavoitteita ja pelisääntöjä on luotava internet-markkinointiin pelaajien kesken.
Menestystä tulee tuottamaan ostoprosessin valikointia ja paketointia helpottavat ratkaisut ja sovellutukset. Osin uskon, että henkilökohtaista palvelua tarjoavat matkatoimistot jopa “kokevat renessanssin”. Tutkimuksissa todetaan, että ulkomaiset asiakkaat eivät hae tietoa Suomesta yleisellä tasolla vaan heitä kiinnostavista kohteista. Paikan sijasta siis etsitään usein teemoja ja tekemistä. Brändeillä on kuitenkin edelleen merkityksensä.
Tuottajien kannalta kanavat, jotka houkuttelevat paljon asiakkaita pienillä kustannuksilla ovat kiinnostavia. Mutta tuottajien on löydettävä tapa erottautua toisistaan, jos ne ovat samassa kanavassa matkailijan vertailun kohteena? Hinta ei riitä pitkälle vaan on osattava asettua asiakkaan asemaan ja harkittava tuote niin virtaviivaiseksi kuin mahdollista. Yksinkertainen on kaunista. Suora kanava ilman välikäsiä on paras vaihtoehto, mutta mistä sinne saadaan asiakkaat? Kauppapaikkaakin on markkinoitava. Suomen matkailutoimialan kehittäminen ei ole pelkästään sähköisestä liiketoiminnasta, portaaleista tai nettimarkkinoinnista kiinni.
Sosiaalinen media ja yhteisöt, selkeät kohderyhmät tulevat markkinoinnin kärjeksi helposti. Osaamista ja nopeaa regointia tulee kehittää matkailuyrityksissä. Henkilöstön koulutukseen ja innovointiin kannattaa satsata. Raamit on tärkeät ja turha räiskiminen saatava kuriin. Selkeät tavoitteet ja visio mihin tähdätään. Yksilömatkailu on trendi mutta se voi yllättäen olla muuttuva niin että yksilöt matkustavat yhdessä yhteisönä. Nyt jo paljon musiikkimaailmassa nuoret matkaavat yksin mutta kokoontuvat yhteen kohteessa. Myös suvut ja ystävät muodostavat varmasti matkailullisia yhteisöjä vaikka klassinen ryhmämatkailu vähenee. Jälleen toistan että yksinkertainen on kaunista. On myös liian kallista epäonnistua, joten harkinta on suositeltavaa.
Mielenkiintoinen kysymys lopulta on se, kuka tuottaa matkailijan matkailukokemuksen. Jospa virtuaalimatkustaminen lisääntyy jopa niin, että asiakas on itse oman matkansa tuottaja.
Tulevaisuus
Reaalimatkailua ei varmaankaan koskaan korvata virtuaalimatkailulla, mutta se voi laajentaa matkailukokemusta. Kuluttaja voi yhteisön osana testata matkailukokemusta virtuaalisesti ennen matkaa ja lopulta palata siihen matkan jälkeen. Matkailuodotukset voidaan luoda virtuaalisesti. Kokemuksiin voi myös palata varsinaisen matkan jälkeen virtuaalimaailmaa hyödyntäen.
Matkailijoiden odotusten tunteminen auttaa matkailupalveluiden tuottajia laajentamaan matkailukokemuksta sähköisten ratkaisujen avulla. Matkailupalveluiden tuottajan pitää tietää, millaiset odotukset yhteisössä luotiin matkalle, miten ja missä varsinainen reaalikokemus tapahtuu ja lopulta keksiä keino, miten täyttää odotukset ja jopa ylittää ne. Sosiaalisen median tuntemus ei tule olemaan riittävä tulevaisuudessa vaan matkailutuottajien on hallittava myös muuta IT-osaamista.
Erilaiset teknologiset ratkaisut asiakashallinnasta, viestinnästä ja markkinoinnista logistiikka- ja maksujärjestelmiin on saatava toimimaan saumattomasti yhteen. Siksi tällaiseen integroituun e-matkailuosaamiseen tarvitaan laaja-alaista teknologista koulutusta, jossa matkailun erityispiirteet huomioidaan.
Tämän päivän kouluissa panostetaan medialukutaitoon, sisällön tuottamiseen ja verkkoläsnäoloon. "Verkkopresence" on sellaista, jota voimme nyt aktiivisesti kehittää, mutta vuosien kuluttua se on jo niin itsestäänselvyys, ettei meidän tarvitse sitä enää ajatella. Läsnäolomme verkossa, mobiililaitteissa, pelikonsoleissa ja kaikissa kuviteltavissa olevissa teknologisissa medioissa on osa identiteettiämme, mutta vain osa sitä.
Olisiko mottona vaikka, menestykseen tulevaisuuden uhkien ja mahdollisuuksien tunnistamisella.
Asiakkuuden hallinta (tehtävä nro 5)
Asiakkuuden hallinta
- Pohdi miten yritysten asiakkuuden hallinnan osa-alueita tulisi kehittää palvelemaan paremmin ja tehokkaammin yrityksen operatiivisia ja analyyttisiä toimintaprosesseja.
Asiakkuudenhallinta (engl. customer relationship management, CRM) on käsite, joka sisältää asiakaslähtöisen ajattelutavan organisaatiossa sekä siihen liittyvät tietojärjestelmät.
Asiakkuuden hallinta on joukko toimenpiteitä, joilla yritys pyrkii hoitamaan asiakassuhdetta sen jokaisessa elinkaaren vaiheissa. Käytännön sovellusalueet ovat myynti, markkinointi ja asiakaspalvelu sekä näiden kehittäminen asiakaslähtöiseksi.
Parhaimmillaan CRM auttaa parantamaan organisaation muistia ja organisoimaan toimintatapoja. Näin asiakaskohtaamisten laatu nousee. Eripituisten ja erilaisten myyntiprosessien hallinta myös helpottuu. Lisäksi Internet-pohjainen ohjelmisto on ajasta ja paikasta riippumaton ja antaa työntekijöille suuremman liikkumavaran.
Operatiivisten ja analyyttisten toimintojen kehitys
Asiakkuuden hallinnassakin korostuu kohderyhmän tärkeys ja jatkuva ylläpito - asiakkaan iholle pääseminen. Asiakkaiden ostotottumusten ja ostokäyttäytymisen muutoksen tiedostaminen ja jatkuva seuranta. Uusien kontaktointi tapojen haku. Internet on jatkumo ihmisen elämässä ja oikein käytettynä asiakkaasta voi saada paljon tietoa pelin/harrastuksen/kilpailun kautta.
Kriittinen kannattaa olla kaikessa omassa operatiivisessa ja analyyttisessa toiminnassaan sillä muutos on nopea ja jatkuva. Paikallaan ei voi juosta on oltava nopeampi ja kekseliäämpi kuin kilpailija. Se kuulu luova suomalainen hulluus ja muotisana innovatiivisyys kannattaisi kaivaa nyt naftaliinista. Asiat kannattaa ajatella TOISIN - out of the box.
Videot, You tubet ja blogit ym jotka tänään ovat kuuminta hottia ovat huomenna väljähtänyttä keski-ikäisten touhuilua. Kannattaa suosia nuoruutta uutuuksien seuraamisessa sillä nousevalla sukupolvella nämä spotyfyet ym ovat dna:ssa.
Kuluttajalla on halu ja tarve osallistua tuotesuunnitteluun. Asiakkaan tuottama sisältö on arvokasta ja sitä kannattaa käytää ja samalla kevyesti sitouttaa asiakkaat toimimaan puolestasi
Asiakasrekisteri ei voi olla enää erillinen toiminto vaan se on myös osa yrityksen strategiaa ja mitä pikimmin päästään teknisellä tasolla siihen että yrityksen kaikki toiminnot keskustelevat keskenään ja hyödyntävät kaiken tiedon ristiin sitä hallitumpaa on asiakkuuden seuranta. CRM järjestelmät ovat kehittyneet myös viime aikoina valtavasti ja valintaan kannattaa satsata tutkimusta, aikaa ja ammattitaitoa. Hyvä asiakkuuden hallinta on yrityksen tärkein kivijalka.
Kiteytettynä ja hyvänä muistisääntönä Kirsi Mikkolan yhden sivun kaavio, joka selvittää todella havainnollisesti mitä tulee huomioida kun mietitään asiakkuuden hallintaa:
- Pohdi miten yritysten asiakkuuden hallinnan osa-alueita tulisi kehittää palvelemaan paremmin ja tehokkaammin yrityksen operatiivisia ja analyyttisiä toimintaprosesseja.
Asiakkuudenhallinta (engl. customer relationship management, CRM) on käsite, joka sisältää asiakaslähtöisen ajattelutavan organisaatiossa sekä siihen liittyvät tietojärjestelmät.
Asiakkuuden hallinta on joukko toimenpiteitä, joilla yritys pyrkii hoitamaan asiakassuhdetta sen jokaisessa elinkaaren vaiheissa. Käytännön sovellusalueet ovat myynti, markkinointi ja asiakaspalvelu sekä näiden kehittäminen asiakaslähtöiseksi.
Parhaimmillaan CRM auttaa parantamaan organisaation muistia ja organisoimaan toimintatapoja. Näin asiakaskohtaamisten laatu nousee. Eripituisten ja erilaisten myyntiprosessien hallinta myös helpottuu. Lisäksi Internet-pohjainen ohjelmisto on ajasta ja paikasta riippumaton ja antaa työntekijöille suuremman liikkumavaran.
Operatiivisten ja analyyttisten toimintojen kehitys
Asiakkuuden hallinnassakin korostuu kohderyhmän tärkeys ja jatkuva ylläpito - asiakkaan iholle pääseminen. Asiakkaiden ostotottumusten ja ostokäyttäytymisen muutoksen tiedostaminen ja jatkuva seuranta. Uusien kontaktointi tapojen haku. Internet on jatkumo ihmisen elämässä ja oikein käytettynä asiakkaasta voi saada paljon tietoa pelin/harrastuksen/kilpailun kautta.
Kriittinen kannattaa olla kaikessa omassa operatiivisessa ja analyyttisessa toiminnassaan sillä muutos on nopea ja jatkuva. Paikallaan ei voi juosta on oltava nopeampi ja kekseliäämpi kuin kilpailija. Se kuulu luova suomalainen hulluus ja muotisana innovatiivisyys kannattaisi kaivaa nyt naftaliinista. Asiat kannattaa ajatella TOISIN - out of the box.
Videot, You tubet ja blogit ym jotka tänään ovat kuuminta hottia ovat huomenna väljähtänyttä keski-ikäisten touhuilua. Kannattaa suosia nuoruutta uutuuksien seuraamisessa sillä nousevalla sukupolvella nämä spotyfyet ym ovat dna:ssa.
Kuluttajalla on halu ja tarve osallistua tuotesuunnitteluun. Asiakkaan tuottama sisältö on arvokasta ja sitä kannattaa käytää ja samalla kevyesti sitouttaa asiakkaat toimimaan puolestasi
Asiakasrekisteri ei voi olla enää erillinen toiminto vaan se on myös osa yrityksen strategiaa ja mitä pikimmin päästään teknisellä tasolla siihen että yrityksen kaikki toiminnot keskustelevat keskenään ja hyödyntävät kaiken tiedon ristiin sitä hallitumpaa on asiakkuuden seuranta. CRM järjestelmät ovat kehittyneet myös viime aikoina valtavasti ja valintaan kannattaa satsata tutkimusta, aikaa ja ammattitaitoa. Hyvä asiakkuuden hallinta on yrityksen tärkein kivijalka.
Kiteytettynä ja hyvänä muistisääntönä Kirsi Mikkolan yhden sivun kaavio, joka selvittää todella havainnollisesti mitä tulee huomioida kun mietitään asiakkuuden hallintaa:
Kaupan Arvoketju(tehtävä nro 4)
4. Kaupan arvoketju
Miten Internet on vaikuttanut matkailuyritysten kaupankäynnin arvoketjuun?
Miten konkreettisesti matkailun tuotantoverkoston toimintaa voidaan tehostaa sähköistämällä verkoston liiketoimintaprosesseja?
Pohdi miten Globaalit jakelujärjestelmät ohjaa yritysten sähköistä kauppaa, vai ohjaatko?
Arvoketju ja Internet
Selvitääkseni sanaa ARVOKETJU syötän sanan Googleen ja Wikipedia kertoo yksinkertaistetun selitteen: Arvoketju on käsite, joka kuvaa jonkin hyödykkeen vaiheittaista jalostumista raaka-aineesta valmiiksi tuotteeksi. Jokainen arvoketjun vaihe, yksittäinen prosessi, nostaa tuotteen arvoa. Näitä vaiheita voivat olla esimerkiksi puuvillan kutominen langasta kankaaksi tai vaikkapa tietyn brändin liittäminen tuotteeseen. Arvoketjun viimeinen lenkki on jakelu, esimerkiksi kaupan vähittäismyynti.
Internetin vaikutus matkailutuotteen myyntiin internetissä on ollut valtaisa. Myynti, markkinointi ja huolto eli jälkiseuranta ja palautteen käsittely katsotaan kaikki kuuluvan kokonaisprosessiin. Suomessa internet on varsin nopeasti istunut Suomesta poispäin matkaavien työvälineeksi. Suurinosa meistä hoitaa itse matkan suunnittelun, vertailun, varauksen sekä maksun. Näin kuluttaja voi olla suoraan yhteydessä tiedonlähteeseen ilman välikäsiä. Toisinpäin katsottuna myös pieni yritys voi olla suoraa yhteydessä kuluttajaan. Kivijalkakaupan merkitys tulee vähenemään entisestään. Incoming puolella tosin on vielä paljon tehtävää, toisaalta on hyvä ettei olla oltu ensimmäisessä aallossa maksamassa lastentaudeista. Nyt osataan paremmin arvioida sudenkuopat.
Haaste sopeutua on ollut mahtava koko matkailu elinkeinolle. Miten palvella loppukäyttäjää parhaiten sähköisesti ja näin säilyttää jo vallattu markkinaosuus. Sopeutuminen on vaatinut suuria uhrauksia ja henkilökuntaa on leikattu raskaasti kun on kuviteltu ettei sähköinen kaupankäynti enää vaadikaan ihmistyötä vaan kone tekee kaiken.
Kuluttajat ovat ailahtelevaisia eikä järin uskollisia. Verkkokaupan asiakkaat ovat kuitenkin uskollisempia kuin kivijalkakaupan. Verkkokauppaa kirittää sosiaalisen median suosio.
Netissä parhain toimiva sovellus voi olla paras markkinointityökalu. Aurinkomatkat on yksi menestyjistä. Käytän melko usein itse kansainvälisen Interhome'in asunnonvuokrauspalveluita netin kautta ja olen ollut tyytyväinen.
Toinen menestynyt kansainvälinen esimerkki on TripAdvisor joka alkoi arvoketjun hieman kaupan toisesta päästä. Eli TripAdvisor tarjosi ensin alustan konsulttina matkojen vertailuun ja matkan jälkeiseen kritiikkiin ja avunantoon sosiaalisena forumina, nyt palvelu aloittaa matkojen myynnin.
Mielenkiintoista nähdä miten Tripadvisor hyödyntää suuren käyttäjäpotentiaalinsa - tulekko kommenttaattoreista ostavia matkustajia. Asian voi näin tehdä siis toisinkin päin. Muiden matkaajien kokemukset ja elämykset matkoilta vaikuttavat suuresti kohteen, hotellin ja ravintolan arvoon jatkossa. Vertaiskeskusteluun luotetaan huomattavasti enemmän kuin kohdetta kehuvaan matkatoimistovirkailijaan. Näin palveluntarjoajien tulee olla siellä missä keskustellaan. Antamassa omia kommentteja ja siivoamassa kun roiskuu.
Mielenkiintoinen asiakkuusindeksi tältä vuodelta
"Kuka meni nettiin?"
Toimiala + %, asiointikanavasta internet
Lentoyhtiöt 79%
Postimyynti/verkkokaupat 74%
Matkanjärjestäjät 63%
Pankit 59%
laivayhtiöt 56%
Maksutv-operaattorit 43%
Sähköyhtiöt 35%
Matkapuhelinoperaattorit 35%
Laajakaistaoperaattorit 32%
Puhelimet 25%
Vakuutus 21 %
Kodin elektroniikka 14%
Vaatekauppa 4%
Tavaratalot 3%
Sisustuskauppa 1%
Päivittäistavarakauppa -
Kaikki 32%
Asiakkuusmarkkinointiliiton mukaan verkkokauppa on jo osa suomalaista arkea. Lähes 90% aikuisväestöstä on tehnyt verkko-ostoja vähintään kerran.
Verkko-ostaja välttää ruuhkat teillä ja myymälässä, ostaa kuin itsellään on aikaa ja kaikessa rauhassa kotona.
Tuotantoverkoston tehostaminen
Tietotekniikka on tuonut positiivisia lisäetuuksia viestintään, markkinointiin ja myyntiin.
Asiakasta voidaan palvella myös yksilöllisesti sähköisesti. Verkko kertoo reaaliajassa tuotteen saatavuuden. Maksaminen on helppoa ja parhaimmillaan tuotteelle saa jatkumoa koko arvoketjulle. Palvelun tarjoaja voi lähettää lähempänä matkaa esim ohjeita ja säätietoja, myydä lisää palveluita ja olla kontaktissa asiakkaan kanssa vaivatta.
Matkailukauppaa maailmassa pyörittää pääsääntöisesti 3 suurinta järjestelmää
Amadeus, Travelport ja Sabre. Aasian markkinoilla on lisäksi merkittävä alueellinen GDS, Abacus. Lisäksi on useita alueellisia toimijoita ja yksittäisiä maita, kuten Kiinassa Travelsky, Japanissa Infini ja Axxess ja Etelä-Koreassa Topas.
Suomessa Amadeus on hallitseva. Yksi järjestelmä alueellisesti helpottaa toimintaa. Pienen Suomen toiveet eivät muokkaa globaalejä järjestelmiä. Tärkeintä on olla mukana siellä missä jakelu tapahtuu. Ei itsepintaisesti rakentaa jotain omaa virveliä omista lähtökohdista. On oltava herkkänä kysynnälle - yksinkertaisesti mitä se asiakas mahtaisi haluta meiltä ostaa.
Asia on hyvin kaksijakoinen hyvine ja huonoine puolineen, jotka jokaisen matkailuyrittäjän tulee ratkaista henkilökohtaisesti omaan strategiaansa pohjautuen. Kaikkea loppupelissä ohjailee raha. Syytä on muistaa kuitenkin että sähköisessä kauppapaikassa mukana olo - oli systeemi oma pieni tai suuri kansainvälinen- vaatii läsnäoloa jatkuvasti ja resursseja niin rahallisia kuin henkilötyövuosia. Mikään ei tapahdu sielläkään itsestään.
Reaaliaikaisuus, trendien seuraaminen ja oikeiden kauppapaikkojen löytäminen on haaste jonka jokainen verkkoon menijä kohtaa. Matkailumaailma toimii vain yhdessä - ei erikseen. Lentoyhtiöt tarvitsevat maapalveluita jne. Oman paikkansa vainuaminen kiehuvassa puurokattilassa on vaikeaa mutta siinä on menestyksen avaimet.
Aluksi matkailuelinkeino rakensi verkkoasiointia ensisijaisena tavoitteenaan kustannussäästöt, mutta verkosta tulikin palvelumyyjille merkittävä kilpailukeino. Ostamiskäyttäytymisen murros näyttää olevan nimenomaan sosiaalinen ja viestinnällinen, ei teknologiseen kehitykseen liittyvä kuten aiemmin luultiin.
Miten Internet on vaikuttanut matkailuyritysten kaupankäynnin arvoketjuun?
Miten konkreettisesti matkailun tuotantoverkoston toimintaa voidaan tehostaa sähköistämällä verkoston liiketoimintaprosesseja?
Pohdi miten Globaalit jakelujärjestelmät ohjaa yritysten sähköistä kauppaa, vai ohjaatko?
Arvoketju ja Internet
Selvitääkseni sanaa ARVOKETJU syötän sanan Googleen ja Wikipedia kertoo yksinkertaistetun selitteen: Arvoketju on käsite, joka kuvaa jonkin hyödykkeen vaiheittaista jalostumista raaka-aineesta valmiiksi tuotteeksi. Jokainen arvoketjun vaihe, yksittäinen prosessi, nostaa tuotteen arvoa. Näitä vaiheita voivat olla esimerkiksi puuvillan kutominen langasta kankaaksi tai vaikkapa tietyn brändin liittäminen tuotteeseen. Arvoketjun viimeinen lenkki on jakelu, esimerkiksi kaupan vähittäismyynti.
Internetin vaikutus matkailutuotteen myyntiin internetissä on ollut valtaisa. Myynti, markkinointi ja huolto eli jälkiseuranta ja palautteen käsittely katsotaan kaikki kuuluvan kokonaisprosessiin. Suomessa internet on varsin nopeasti istunut Suomesta poispäin matkaavien työvälineeksi. Suurinosa meistä hoitaa itse matkan suunnittelun, vertailun, varauksen sekä maksun. Näin kuluttaja voi olla suoraan yhteydessä tiedonlähteeseen ilman välikäsiä. Toisinpäin katsottuna myös pieni yritys voi olla suoraa yhteydessä kuluttajaan. Kivijalkakaupan merkitys tulee vähenemään entisestään. Incoming puolella tosin on vielä paljon tehtävää, toisaalta on hyvä ettei olla oltu ensimmäisessä aallossa maksamassa lastentaudeista. Nyt osataan paremmin arvioida sudenkuopat.
Haaste sopeutua on ollut mahtava koko matkailu elinkeinolle. Miten palvella loppukäyttäjää parhaiten sähköisesti ja näin säilyttää jo vallattu markkinaosuus. Sopeutuminen on vaatinut suuria uhrauksia ja henkilökuntaa on leikattu raskaasti kun on kuviteltu ettei sähköinen kaupankäynti enää vaadikaan ihmistyötä vaan kone tekee kaiken.
Kuluttajat ovat ailahtelevaisia eikä järin uskollisia. Verkkokaupan asiakkaat ovat kuitenkin uskollisempia kuin kivijalkakaupan. Verkkokauppaa kirittää sosiaalisen median suosio.
Netissä parhain toimiva sovellus voi olla paras markkinointityökalu. Aurinkomatkat on yksi menestyjistä. Käytän melko usein itse kansainvälisen Interhome'in asunnonvuokrauspalveluita netin kautta ja olen ollut tyytyväinen.
Toinen menestynyt kansainvälinen esimerkki on TripAdvisor joka alkoi arvoketjun hieman kaupan toisesta päästä. Eli TripAdvisor tarjosi ensin alustan konsulttina matkojen vertailuun ja matkan jälkeiseen kritiikkiin ja avunantoon sosiaalisena forumina, nyt palvelu aloittaa matkojen myynnin.
Mielenkiintoista nähdä miten Tripadvisor hyödyntää suuren käyttäjäpotentiaalinsa - tulekko kommenttaattoreista ostavia matkustajia. Asian voi näin tehdä siis toisinkin päin. Muiden matkaajien kokemukset ja elämykset matkoilta vaikuttavat suuresti kohteen, hotellin ja ravintolan arvoon jatkossa. Vertaiskeskusteluun luotetaan huomattavasti enemmän kuin kohdetta kehuvaan matkatoimistovirkailijaan. Näin palveluntarjoajien tulee olla siellä missä keskustellaan. Antamassa omia kommentteja ja siivoamassa kun roiskuu.
Mielenkiintoinen asiakkuusindeksi tältä vuodelta
"Kuka meni nettiin?"
Toimiala + %, asiointikanavasta internet
Lentoyhtiöt 79%
Postimyynti/verkkokaupat 74%
Matkanjärjestäjät 63%
Pankit 59%
laivayhtiöt 56%
Maksutv-operaattorit 43%
Sähköyhtiöt 35%
Matkapuhelinoperaattorit 35%
Laajakaistaoperaattorit 32%
Puhelimet 25%
Vakuutus 21 %
Kodin elektroniikka 14%
Vaatekauppa 4%
Tavaratalot 3%
Sisustuskauppa 1%
Päivittäistavarakauppa -
Kaikki 32%
Asiakkuusmarkkinointiliiton mukaan verkkokauppa on jo osa suomalaista arkea. Lähes 90% aikuisväestöstä on tehnyt verkko-ostoja vähintään kerran.
Verkko-ostaja välttää ruuhkat teillä ja myymälässä, ostaa kuin itsellään on aikaa ja kaikessa rauhassa kotona.
Tuotantoverkoston tehostaminen
Tietotekniikka on tuonut positiivisia lisäetuuksia viestintään, markkinointiin ja myyntiin.
Asiakasta voidaan palvella myös yksilöllisesti sähköisesti. Verkko kertoo reaaliajassa tuotteen saatavuuden. Maksaminen on helppoa ja parhaimmillaan tuotteelle saa jatkumoa koko arvoketjulle. Palvelun tarjoaja voi lähettää lähempänä matkaa esim ohjeita ja säätietoja, myydä lisää palveluita ja olla kontaktissa asiakkaan kanssa vaivatta.
Yhteistyömahdollisuuksia nähdään yhä enemmän elinkeinon parissa. Asiakas arvostaa helppoutta ja kaikkien palveluiden saamista yhdestä pisteestä. MEK'in porttaali oli hieno ja intohimoinen yritys helpottaa loppukuluttajaa. Seikkailusta on varmasti löydettävissä useita hyviä oppeja. Tehostaminen tapahtuu mm Kirsi Mikkolan ohjein:
•Kohderyhmälähtöisyys–Asiakkaan rooli
•Elämyksellistäminen
•Palvelun laatu
•Tuotteiden jatkojalostaminen
•Sisällöllinen tuottaminen
Matkailukauppaa maailmassa pyörittää pääsääntöisesti 3 suurinta järjestelmää
Amadeus, Travelport ja Sabre. Aasian markkinoilla on lisäksi merkittävä alueellinen GDS, Abacus. Lisäksi on useita alueellisia toimijoita ja yksittäisiä maita, kuten Kiinassa Travelsky, Japanissa Infini ja Axxess ja Etelä-Koreassa Topas.
Suomessa Amadeus on hallitseva. Yksi järjestelmä alueellisesti helpottaa toimintaa. Pienen Suomen toiveet eivät muokkaa globaalejä järjestelmiä. Tärkeintä on olla mukana siellä missä jakelu tapahtuu. Ei itsepintaisesti rakentaa jotain omaa virveliä omista lähtökohdista. On oltava herkkänä kysynnälle - yksinkertaisesti mitä se asiakas mahtaisi haluta meiltä ostaa.
Asia on hyvin kaksijakoinen hyvine ja huonoine puolineen, jotka jokaisen matkailuyrittäjän tulee ratkaista henkilökohtaisesti omaan strategiaansa pohjautuen. Kaikkea loppupelissä ohjailee raha. Syytä on muistaa kuitenkin että sähköisessä kauppapaikassa mukana olo - oli systeemi oma pieni tai suuri kansainvälinen- vaatii läsnäoloa jatkuvasti ja resursseja niin rahallisia kuin henkilötyövuosia. Mikään ei tapahdu sielläkään itsestään.
Reaaliaikaisuus, trendien seuraaminen ja oikeiden kauppapaikkojen löytäminen on haaste jonka jokainen verkkoon menijä kohtaa. Matkailumaailma toimii vain yhdessä - ei erikseen. Lentoyhtiöt tarvitsevat maapalveluita jne. Oman paikkansa vainuaminen kiehuvassa puurokattilassa on vaikeaa mutta siinä on menestyksen avaimet.
Aluksi matkailuelinkeino rakensi verkkoasiointia ensisijaisena tavoitteenaan kustannussäästöt, mutta verkosta tulikin palvelumyyjille merkittävä kilpailukeino. Ostamiskäyttäytymisen murros näyttää olevan nimenomaan sosiaalinen ja viestinnällinen, ei teknologiseen kehitykseen liittyvä kuten aiemmin luultiin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)